44º 37.28’ N, 63º 34.84’ W
Saavuimme Halifaxiin eilen iltapäivällä runsaan vuorokauden mittaisen, leppoisan purjehduksen jälkeen ja olemme nyt lujasti kiinni Pohjois-Amerikan vanhimman pursiseuran Royal Nova Scotia Yacht Squadronin laiturissa. Maasähkö on kytkettynä, ja nettiyhteys toimii suoraan veneeseen. Olo on helpottunut ja lähes kotoinen, vietimmehän täällä yli neljä kuukautta vuonna 2005. Köysiämme oli nyt vastaanottamassa sama mies, Wayne, joka hoiti meidät laituriin myös viisi vuotta sitten.
Tällä hetkellä kallistelemme marinan laiturissa tuulen puhaltaessa 45 solmun voimalla suoraan mereltä, mutta nyt siitä ei ole enää meille haittaa. Olemme päässeet vihdoin perille ja viivymme täällä ainakin pari viikkoa, mikä antaa meille aikaa toipua sekä fyysisesti että henkisesti yllättävän raskaasta matkastamme.
Pohjoiselle purjehduksellemme Alaskan Sewardista Kanadan Halifaxiin kertyi lopulta pituutta yhteensä 7.143 merimailia eli 13.229 kilometriä, ja matka kesti kaikkiaan 4 kuukautta, 8 vuorokautta, 11 tuntia ja 15 minuuttia. Pohjoisin latitudimme oli 74º 14.16’ N.
Luoteisväylä jäisine ja sumuisine kapeikkoineen oli matkamme ehdottomasti haastavin osuus, joka kulutti Sareman kahden miehistönjäsenen energioista valtaosan. Ylitettyämme toisen kerran napapiirin ja jätettyämme näin väylän taaksemme, olisimme mielellämme olleet jo perillä. Edessämme oli kuitenkin vielä noin 1.600 merimailia jatkuvia vastatuulia, kovia virtauksia ja ajoittaisia myrskyjä. Vaikka tiesimme odottaa vastatuulta, matkanteko oli ajoittain äärimmäisen turhauttavaa, koska ainoa motiivimme oli päästä mahdollisimman pian Halifaxiin. Syysmyrskyjen ja hurrikaani Igorin aiheuttamat pakolliset pysähdykset Labradorissa ja Newfoundlandissa olivat kuitenkin, turhautumisesta huolimatta, niin mieleenpainuvia, että jonkinlainen kaipuu jäi itämään. Ehkä palaamme sinne seuraavassa elämässä.
Tiedämme nyt kokemuksen kautta, että matka tulisi tehdä idästä länteen, tuulten mukana. Tuolloin alkumatka pitäisi purjehtia Baffin Bayn jäiden takia Grönlannin rannikkoa pitkin varsin pohjoiseen. Se antaisi mahdollisuuden tutustua alkumatkalla Grönlantiin. Loppumatkalla Alaskan pohjoisrannikolla ei ole satamia poikettavaksi, joten mitään ei jäisi näkemättä kiireen takia, kuten meiltä nyt jäi, kokonainen Grönlanti. Mutta koska olimme jo valmiiksi reitin länsipäässä, meillä ei ollut varaa valita.
Mutta nyt on aika rentoutua ja kerätä energiaa seuraavaa legiä varten. Odottelemme Halifaxissa muutaman viikon hurrikaanien loppumista, minkä jälkeen jatkamme vaihteeksi etelään, Karibian aurinkoon. Sarema kaipaa Alaskan ja Luoteisväylän kylmyyden, jäiden ja kosteuden jälkeen perusteellista kunnostusta niin sisältä kuin päältä. Missä ja milloin se tehdään, on vielä ratkaisematta. Remontin jälkeen siirrymme todennäköisesti jälleen Panaman kanavan kautta Tyynellemerelle ja suuntaamme Sareman keulan kohti uusia seikkailuja.
Haluamme kiittää kaikkia teitä, jotka autoitte matkamme onnistumisessa. Kiitämme meille toimitetuista sää- ja jäätiedoista, joita ilman olisimme olleet hukassa, lahjaksi saamistamme kartoista, polttoainekannuista, jääkekseistä, lainaksi saamistamme autoista, sukelluspuvusta ja aseesta, majoituksista, aterioista ja lentokenttäkuljetuksista, kalastajilta saamistamme kaloista, ravuista ja hirvenlihasta. Kiitämme kaikkia teitä, jotka pesitte likapyykkimme puolestamme, annoitte kotinne käyttöömme, kuljetitte meitä tutustumismatkoilla, selvititte asioita ja soititte puheluita puolestamme. Kiitämme myös kaikkia teitä, jotka elitte mukanamme purjehduksemme eri vaiheissa tukien ja kannustaen meitä. Ja ennen kaikkea haluamme kiittää perhettämme, joka peloistaan huolimatta päästi meidät matkaan. Kiitos teille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti